Ahmaus

Ahmauksen kylä on laaja, runsaat 20 taloutta käsittävä kyläalue itäisimmässä Ulvilassa valtatie 11 varrella. Täällä nautit luonnosta ja omasta rauhasta, mutta olet tarvittaessa myös nopeasti maailmalla. Omalla autolla matkaat Poriin ruuhkatonta tietä puolessa tunnissa, Tampereelle tunnissa sekä Huittisiin ja Kankaanpäähän kolmessa vartissa. Ja kun kuntarajalla asutaan, niin myös naapurikuntien palveluista nautitaan.

Kylämme talvet ovat runsaslumiset ja kestävät vähälumiseen rannikkoalueeseen nähden huomattavasti pidempään. Vaihtelevat ja suojaisat maastot sekä runsas ja pitkä lumikausi antavat lähes lappimaiset olosuhteet hiihtämiseen ja samoiluun kylän metsissä ja soilla.

Kimmeltävältä hangelta löydät niin teerien yökiepit kuin ilvesten jäljetkin, kelohonka antaa kolopesijälle suojan, vanha pehkusuuli kertoo omasta ajastaan ja aamun äänet ja tuoksut tarjoavat unohtumattoman nautinnon. Ei siis ihme, että suoalueistamme osa kuuluu myös Natura-luonnonsuojeluohjelmaan.

Kylämme maaperä kasvattaa runsaita sienisatoja, joten luonnossa liikkuja kerääkin helposti myös maukasta saalista. Luonnonrauhaa ja –läheisyyttä sekä hyviä sieni- ja marjamaastoja arvostaville perheille kylämme on oiva asuinpaikka. Tilaa yrittämiselle, asumiselle ja luontoharrastuksille on.

Erityistä:

• Laajat, arvokkaat suoalueet
• oma rauha
• metsäteitä, sieni- ja marjamaastoja

Kylän valokuvakansioon pääset tästä

Ahmauksen kyläkunta on syntynyt isojaon yhteydessä. Todennäköisesti torppia on ollut silti alueella jo tätä ennen. Ahmauksen taloista Uusiäijälä, Jaakola, Fristedt, Lauri, Sammaljärvi ja Heikkilä on perustettu vuonna 1801. Aakula on perustettu vuonna 1846 ja Kankilammi vuonna 1848 sekä Hermunmaa 1850. Ahmauksen talojen kerrotaan olevan nimetyn niiden miesten mukaan, jotka ne ovat aikoinaan rakentaneet. Kylän nimen on puolestaan ajateltu tulevan ahmasta. Tämä petoeläin on saattanut aikoinaan olla niin yleinen tuttavuus Ahmauksen metsissä, että koko kylä on nimetty sen mukaan.

Ahmauksessa on toiminut aikoinaan myös kestikievari Laurin tilalla vuosina 1921-23. 1920-luvulla Ahmauksen nuoret pitivät hauskaa leikkimällä piirileikkejä Pönkän kentällä, lähellä kansakoulua. Myös Salomaan liepeillä oli ns. Salomaan kallio, jossa nuoriso kokoontui.

Ahmauksessa ja Saarijärvellä oli aluksi yhteinen kiertävä alakoulunopettaja. Kiertokoulut lakkautettiin vuonna 1918 ja opettaja Juho Jokinen siirtyi Ahmaukseen. Koulurakennus valmistui Ahmaukseen vuonna 1924. Koulussa oli koko sen toiminnan ajan yksi opettajan paikka. Ahmauksen koulu oli ns. supistettu. Tällä tarkoitettiin koulussa käymistä porrastetusti ikäluokasta riippuen. Supistetussa koulussa I-II luokkien opetus alkoi elokuun alkupuolella ja jatkui siihen asti, kunnes III-VI luokkien oppilaat aloittivat opiskelun. Keväällä I-II luokkien opetus puolestaan jatkui aina kesäkuun puolelle, kun taas ylemmät luokat olivat lopettaneet opiskelun aikaisemmin. Koulu lakkautettiin vuonna 1965 ja ahmauslaiset lapset siirtyivät Koskin kouluun.

Ahmauksessakin kerrotaan 1900-luvun puolella asuneen noituuksia harjoittava nainen. Hänestä kerrottiin näin: ”Oli täällä semmonen vanha nainen, semmonen emäntä ja se oli semmonen vanhan ajan noita, että se ei tarvinnu mitään lääkettä, kun sinne vaan mentiin äkkiä sanomaan, et sitä ja sitä puri käärme, niin se sano, et kyl se täst paranee ja se parantu. Semmosta se oikeen vanhan ajan noituus oli.” Emäntä paransi myös eläimiä, erityisesti lehmiä. Hänen kerrotaan lukeneen loitsuja itsekseen, suu kävi vähän, mutta kukaan ei kuullut sanoja. Hänen noituuspalvelunsa olivat ilmaisia ja ne saattoivat ulottua ihmisiinkin, jos joltain meni esimerkiksi käsi sijoiltaan, nainen veti kättä vähän ja se oli ”sillä siisti”.

Talvi- ja jatkosodan aikana Ahmauksessa oli siirtolaisia melkein joka talossa, mutta kukaan heistä ei jäänyt vakituisesti asumaan kylään. Kylän maaperä oli niin kivinen, ettei uuden pellon raivaaminen ollut helppoa. 1960-luvun alussa rakennettiin Pori-Tampere valtatie, joka muutti Ahmauksen kyläkuvaa. Valtatie halkaisi tiloja, peltoja ja metsiä. Uusi tie pirstoi myös vanhan kylätien osiin. Joistain taloista lehmät piti kuljettaa valtatien yli laitumelle.

---