Järventausta

Järventaustan kylä sijaitsee Ulvilassa lähellä Noormarkun rajaa. Kylä sijoittuu vesistöjen keskelle ja läheltä löytyvät Palus-, Joutsi-, Kouri-, Veikkojärvi ja Iso-Lankko. Ulvilaan ja Poriin ajaa puolessa tunnissa joko 11-tien kautta tai vanhaa Porintietä pitkin.

Vakinaisia asukkaita Järventaustassa on noin 90. Kylässämme sijaitsee myös runsaasti mökkejä ja vapaa-ajanasuntoja, joten varsinkin kesäaikaan asukasmäärät ovat paljon suuremmat.

Järventaustan kesäisten ja talvisten tapahtumien ja retkien järjestämisestä huolehtii vireä pienviljelijäyhdistys. PVY hoitaa myös kylän jääkiekkokaukaloa innokkaiden talviliikkujien iloksi. Lapsille kylässämme on uusi leikkikenttä. Kourijärven rannalta löytyy myös yleinen uimaranta grillikatoksineen.

Kylän maisemaa leimaavat jylhät louhikot ja kivikkoisuus sekä kesäisin laiduntavat lampaat, naudat ja hevoset. Kylällemme on ominaista luonnonrauha ja hiljaisuus, satoisat sieni- ja marjametsät sekä järvet, jotka houkuttelevat luontoliikkujia kauempaakin. Kourijärven läheisyydestä lähtevät merkityt polut, joita pitkin pääsee Joutsijärven retkeilyreitille sekä edelleen REITTI Satakunta – Pirkanmaan retkeilyreitille.

Kylässämme sijaitsee myös uudelleen rakennettu savupirtti retkeilyreitistöä yhdistävän patikkapolun varrella. Savupirtissä on mahdollista yöpyä ja pihapiiristä löytyvät myös kota, käymälä ja nuotiopaikka. Kylästämme löytyvät myös Kulmalan ja Rantalan tervahaudat sekä Hiidenmäen pronssikautiset hautamuistomerkit.

 

“Tästä paikasta kuvastuu rauha ja hiljaisuus,
sekä kivikkoisuus.
On metsiä ja järviä
sekä luomueläimiä.
Peltoja kauniita, metsäteitä
ilman kaahareita.
Täältä löytää myös tanssisuulin,
mistä juhlien koittaessa naurua ja musiikkia kuulin.
Vaikka onkin tää kylä pieni,
se uusia asukkaita imee kuin sieni.
Parasta tässä kylässä on,
että pienestä koostaan huolimatta
se on aivan uskomaton. ”
Emma ja Enni 12 v.

Erityistä

• Luomutila suoramyynteineen

• Kourijärven uimaranta

• PVY:n tanssisuuli

• Luonnonlähde (käsipumppu)

• Satoisat marja- ja sienimetsät

Järventaustan kylä sijaitsee Palus- ja Joutsijärven välissä, lähellä Noormarkun rajaa. Kylä on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee Palusjärven takana. Kylä oli alkujaan Paluksen Järventaustaa ja vasta myöhemmin sitä alettiin nimittää omaksi kyläyhteisökseen. Järventausta on suhteellisen nuori kylä, mutta asutus alueella ajoittuu kuitenkin jo varhaisiin aikoihin. Alue on vapautunut veden alta noin nelisentuhatta vuotta sitten. Kylään johtavan tien maisemaa hallitsevat suuret kivenjärkäleet muistuttavat jääkaudesta. Hiidenmäellä, lähellä Kaakkurintien risteystä, on pronssikautisia kiviröykkiöhautoja todistamassa asutuksesta 2000 vuoden takaa. Lisäksi Puiston pellosta on löydetty edellä mainittu pronssikautinen reenjalas.

1840-luvulla kylä kasvoi ja alueelle perustettiin Isojaon täydennyksenä entisille yhteisalueille 7 tilaa. Tilojen nimet olivat Kulmala, Karra, Koskela, Kouri, Keipilä, Huhtala ja Kirra. Kylän pääasiallisena elinkeinona oli 1800-luvun alkupuolella tervanvalmistus, jonka mahdollisti 1813 ollut laaja metsäpalo. Metsäpalon myötä sopivaa tervaspuuta oli tarjolla suuria määriä. Kylä oli 1920 -luvulle tultaessa varsin edistyksellinen, sillä sieltä löytyi pankkitoimintaa, puhelinkeskus ja kansakoulu. Järventaustan ensimmäinen auto oli vuonna 1931 markkinoille tullut A-mallinen Ford. Kaksi Järventaustalaista miestä osti auton yhdessä. Vuoden auto ehti olla taksikäytössä ennekuin tuli konkurssi. Kauppatoiminta Järventaustassa on ollut vilkasta, mm. Karran pihassa olevassa pikkurivissä oli 1940-luvulla kauppa. Karrassa joku emäntä myi 1940-luvulla pullaa. Nykyisen Tenhon paikalla Kirran pikkupirtissä oli kauppa 1920-luvulla. Nikolai Katoperä piti kauppaa Järventaustassa vuodesta 1922 aina 1940-luvulle asti. Sähköt syttyivät kylään 1950 -luvulla. Sivukirjasto saatiin kylälle 1964. Pankkitoiminta siirtyi 1930 -luvulla Paluksen kylään, kansakoulu lopetti toimintansa 1968. Kylässä on toiminut myös kauppa aina 1990 -luvulle asti. Kylän hiljenemiseen on vaikuttanut erityisesti metsätöiden koneellistuminen, sillä metsätyö oli tarjonnut ansiota monille kyläläisille.

Järventaustan kylään johtava tie on alkuaan ollut kinttupolku ja ratsutie, josta se on hiljalleen muuttunut kärrytieksi. Järventaustan ensimmäinen koulu toimi Kourin talossa, jonka kunta oli ostanut. Järventaustan koulu paloi 1929, mutta se rakennettiin uudelleen entiselle paikalle. Kakkurintien varrella sijaitsee Kulmalan savupirtti. Savupirtissä on kivikiuas ja siinä ei ole savupiippua, joka johtaisi savun ulos. Tieltä on matkaa pirtille noin kilometri. Savupirtin rakensi vuosien 1835-1840 aikoihin Kustaa Kulmala vaimonsa Kaisan kanssa. Lapsia pariskunnalla oli kuusi, Kustaa kuoli nuorena vuonna 1863 ja Kaisa poikineen muutti muualle. 1960 -luvun puolivälissä Järventaustan tiehen tehtiin merkittävä perusparannus, jonka myötä tie levennettiin nykyiselleen.

Tukinajossa Järventaustan tukit ajettiin hevosella Kourijoen rantaan, josta ne uitettiin Kourijokea pitkin Palusjärveen. Palusjärveltä tukkien tie eteni Palusjokea pitkin Pyhäjärvelle ja sieltä Kullaanjoen mukana Kokemäenjoelle ja aina Poriin tai meren rannalle asti

---