Kaasmarkussa on ollut asutusta jo pronssikauden aikana. Tästä todistavat vielä nykyäänkin maisemassa nähtävissä olevat muinaiset pronssikautiset hautaröykkiöt Tampereen tien molemmin puolin. Pronssikauden Kaasmarkku on ollut kovin toisenlaista kuin nykyään, sillä niillä alueilla, joissa nykyään on peltoa, on kauan sitten lainehtinut meri. On otaksuttu, että maanviljely, jonka varassa Kaasmarkku eli ja kehittyi historiallisella ajalla, olisi kuulunut kylän elinkeinoihin jo pronssikaudella. Maan kohotessa merenranta soistui ja alue jäi asumattomaksi takamaaksi. Kylän varhaisin nimi Karlsmack viittaakin ruotsinkielisten asukkaiden rajametsistä käyttämään nimitykseen. Kaasmarkku 1500-luvulla on ruotsinkielisen asutuksen kylä.Vähitellen maa kuivui ja tuli viljelykelpoiseksi niin, että 1500-luvulla Kaasmarkussa tiedetään olleen viisi veroa maksavaa taloa.

1700-luvun alkupuolella Kaasmarkku oli kuuden tilan muodostama kyläyhteisö, jolle keskiajalla toimeenpantu sarkajako antoi voimakkaan leiman. Sarkajaolle oli tyypillistä, että talojen tilukset olivat pieninä palstoina, metsät yhteisomistuksessa ja tontit tiiviinä muodostelmana. Kaasmarkun tonttialue sijaitsi Kylänmäen etelärinteellä.

1800-luvulle tultaessa Kaasmarkusta oli kehittynyt tyypillinen ulvilalainen maalaiskylä. Oman leimansa seudulle antoi Harjunpäänjoki, joka halkoi Kaasmarkun etelänpuoleisia maisemia. Kylän pohjoispuolta puolestaan peittivät metsät. Pitkin jokivartta oli jo varhain pystytetty vesimyllyjä, joita sijaintinsa perusteella nimitettiin Aliseksi, Keskiseksi ja Yliseksi myllyksi. Vanhasta myllyperinteestä muistuttaa 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu ns. Keskinen mylly. Alisen myllyn kohdalla, maantien molemmin puolin sijaitsi kylän ikivanha tonttialue. Siihen kuuluivat mm. Maulan, Paavolan, Simulan, Jaakolan ja Rotkuksen talot, jotka oli rakennettu aivan vieri viereen. Lisäksi kylissä asui tilatonta väestöä, joka oli ryhmittynyt yhteiselle maalle Kylänmäen ja myöhemmin Fatiporin nimellä tunnetun alueen liepeille.

Kaasmarkun julkisia rakennuksia ovat koulu vuodelta 1898, ruokoushuone vuodelta 1906, VPK:n talo vuodelta 1907 ja työväenyhdistyksen talo vuodelta 1911. Harjunpään joen yli kulkeva kivisilta rakennettiin vuonna 1860. Kaasmarkun kylän keskellä sijaitsee VPK:n kalusuuli, jossa säilytetään vanhaa palokalustua. Kalusuuli rakennettiin vuonna 1900. Kalusuulilla on kylän historiassa suuri merkitys, sillä tila toimi mm. hengellisten tilaisuuksien pitopaikkana ennen Rukoushuoneen valmistumista ja Työväenyhdistyksen perustavan kokouksen pitopaikkana. Suuli on ollut myös suosittu juhlien pitopaikka ja siellä on järjestetty tansseja. Kylässä on myös toiminut vuonna 1938 perustettu urheiluseura nimeltään Kaasmarkun Kisa. Seuran toiminta kohdistui voimisteluun, painonnostoon ja nyrkkeilyyn.