Leineperi   www.leineperi.fi

Kädentaitoja painottava lämminhenkinen ja idyllinen kyläkoulu sekä esikoulu koulun yhteydessä. Perhepäivähoitajia kylällä. Lapsille leikkipuisto, seurakunnan perhekerho sekä MLL:n kirppusirkus. Koululaisille urheilukerho, touhuiltoja sekä kesäisin uimaranta kyläsaunoineen ja talvisin jääkiekkokaukalo. Naisille käsityökerho sekä Martat. Miehille jalkapalloa, rantalentopalloa sekä sählyä. Melontaseura. Eli siis koko perheelle jotain – omassa kylässä.

Uutena aktiivisen ja innostuneen kyläyhdistyksen talkoilemana ja Karhuseudun hankkeen rahoittamana 9 väyläinen frisbeegolfrata sekä pulkkamäki grilleineen.

Sokerina pohjalla kulttuurihistoriallinen, yksi Suomen parhaiten säilyneitä ja täydellisimpiä ruukinalueita monine tapahtumineen. Kesäteatteri, lähiruokatorit, perinteiset toripäivät ja paljon muuta. Ystävien kanssa on mukava piipahtaa uniikeissa käsityöpuodeissa, tutustua historiallisiin rakennuksiin ja nauttia Savipakarin perinnekahvilassa suussa sulavista herkuista tai yltäkylläisistä maalaisruuista.

Leineperin Ruukkikylä – Hyvä kylä asua.

Erityistä:

• Kädentaitoja painottava kyläkoulu

• Rakennusvalmiit tontit kaava-alueella

• Historiallinen ruukkimiljöö

• Persoonallisia tiloja juhlille ja tilaisuuksille

• Tapahtumia tuhansien kävijöiden toripäivistä kesän taidetapahtumiin ja kesäteatteriin

Leineperin kylän asuttaminen liittyi Leineperin rälssitilaan, joka mainitaan Pietari Olavinpojan omistamaksi vuonna 1480. Hänen jälkeensä Leineperin omistajia ovat olleet Alissa Heikintytär Horn, hovioikeuden presidentti Jöns Knuutinpoika Kurki 1600-luvulla. Jöns Kurjen aikana Leineperin rälssitila yhdistettiin Nakkilan Anolan kartanoon. Jossakin vaiheessa tila kuului myös kruunulle. Vuonna 1708 tila luovutettiin Erik Posselle. Antti Ahlström osti Leineperin kartanon vuonna 1877.

Leineperin ensimmäisinä teollisuuslaitoksina mainitaan vuonna 1642 rakennetut kotitarvesaha ja mylly. Ruotsalainen majuri B.J. Hastfer perusti Leineperiin Fredriksforsin rautatehtaan Katokosken äärelle vuonna 1771. Rautatehtaan perustamisen myötä Kullaalla alettiin valmistaa sysiä eli kolimiiluja. Miiluja oli Kullaalla aikoinaan paljon. Miilupaikat ovat näkyvät vielä nykyäänkin alueen paikannimistössä. Ruukin omistaja vaihtui usein. 1800-luku oli tehtaan loistokautta, joka päättyi kuitenkin vararikkoon. Tämän jälkeen Antti Ahlström osti ruukin 1877. Ahlström perusti ruukin alueelle sahan 1880 ja teki uudistuksia ruukilla. Uudistuksista huolimatta raudan valmistus vähitellen väheni ja loppui kokonaan 1908. Saha jatkoi toimintaansa Leineperissä aina vuoteen 1940 saakka.

Vuonna 1884 Leineperin tehtaan ja kartanon omistaja Antti Ahlström tarjoutui perustamaan koulun kylään. Rakennustyös aloitettiin vuonna 1886 ja opiskelu aloitettiin vuonna 1888. Leineperin koulu oli Kullaan ensimmäinen kansakoulu. Myös Antti Ahlströmin vaimo Eva vaikutti kylässä, Leineperissä on toiminut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä hänen perustamansa emäntäkoulu.

K.J.Lönegren perusti vuonna 1800-luvun lopulla kylään meijerin. Vuonna 1865 rakennettiin meijerirakennus sepän pajan läheisyyteen.

1900-luvun alussa Leineperiin tuli juutomestariksi sveitsiläinen Fritz Steiner. Steiner oli vuokrannut tilat Ahlströmiltä vuonna 1921 Pfäffli-nimisen sveitsiläisen juustomestarin kanssa. Leineperin meijeriltä ajettiin joka päivä juustoa, voita, maitoa ja kermaa Porin kauppahalliin, jossa oli Steinerin myymälä. Steinerin juustot olivat suosittuja ja niitä vietiin ulkomaille, jopa Pietariin ja Englantiin asti.

Tiesitkö muuten, että olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemen synnyinkoti sijaitsee Leineperin ruukkikylässä. Kangasniemi voitti Meksikon olympialaisissa olympiakultaa painonnostossa vuonna 1968.

Kylän omat nettisivut löydät osoitteesta www.leineperi.fi

---