Levanpelto

Levanpellon kyläidylli on Ulvilassa, 20 min matkan päästä Porista. Saman verran matkaa on Kokemäelle ja Harjavaltaan. Tampereelle matka taittuu tunnissa.

Kylämaisemaamme halkoo harjualue teineen, rakennuksineen sekä niitä ympäröivine peltoalueineen. Kiviniemen historiallisella kylätiellä maasto kumpuilee, hevosharrastukseen sopivia vanhoja pihapiirejä on paljon ja silmä lepää muutenkin ikiaikaisessa maisemassa. Kylä on 2000-luvulla saanut uusia asukkaita.

Omasta kylästä löytyy gasthaus ja sen kupeessa leikkikenttä sekä grillikatos, jotka ovat kyläläisten käytössä. Peruspalvelut sijaitsevat 5 km:n päässä Kankaan ja Koskin kylissä. Muistelupiirissä on tutkittu oman kylän mennyttä ja tehty kyläelokuva ja valokuvanäyttelyitä. Kullaa Rock`n` roll Rumble -tapahtuma tarjoilee rockabilly -vaikutteista rytmimusiikkia.

Kylässä toimii Levanpellon Pienviljelijäin yhdistys r.y., joka mm. vuokraa PVY:n juhlataloa erilaisiin tilaisuuksiin 

(gsm 044 - 0905 502).

Kylän valokuvakansioon pääset tästä 

Erityistä:

- kyläidylli kumpuilevine maastoineen, tienvarsiasutuksineen ja hevoshakoineen

- Jalomäen umpipiha - Satakuntalainen umpipiha runsaine talonpoikaisesineistöineen

- gasthaus riista- ja pizzaruokineen

- harjualueen kasvisto ja uimamontut

- Levajärven lintujärvi, jonne ollaan rakentamassa lammashakaa ja lintutornia

Levanpellon kylä on saanut nimensä pellosta, joka oli raivattu Leväjärven korpeen. Vanhoissa asiakirjoissa Kullaan aiempi nimi on ollut Levanpelto (kirjoitettu myös Lefwanpeldå). 1500-luvulla Levanpelto kuului Kokemäkeen. Vuonna 1540 Levanpellossa oli yhdeksän taloa ja vuonna 1571 niitä mainitaan olleen 12. Levanpellon kantatiloista useimmat ovat muodostuneet jo keskiajalla, näitä olivat: Uotila, Maijala, Nokki,Krekula, Kittilä, Fläski, Mikola ja Äijälä. 1630-luvulla kylä liitettiin Ulvilaan hallinnollisesti ja kirkollisesti.

Humala oli eräs merkittävimmistä viljelyskasveista 1600-luvulla. Vuonna 1631 mainitaan Levanpellossa olleen 360 humalasalkoa. Pelloista saatu vilja jauhettiin talojen yhteisissä myllyissä. Levanpellossa oli kaksi jokimyllyä, lisäksi neljä jalkamyllyä. Levanpeltoon perustettiin ensimmäinen saha jo 1630-luvulla. Sen perustajaksi on mainittu Sunniemen säterin vuosina 1631-46 omistanut Eevert Hornin leski Margareta Fincke.

Levanpellon Tokkeenmäestä on tehty useita kivikauden ja myöhäisemmän ajan löytöjä. Tokkeenmäellä on paikka, jolla on karmaiseva nimi: veripelto. Pellosta on aikoinaan löytynyt kaksi tykinkuulaa. Mistä kuulat ovat peräisin? Ovatko ne Isonvihan vai pikkuvihan aikaisia? Vai kenties vuoden 1808 taisteluista, jolloin Venäjä valloitti Suomen ja jolloin osa venäläisistä sotilaista marssi Kullaan kautta Merikarvialle? Vuonna 1918 Levanpellossa sattui kummallinen tapaus. Sääksjärven suunnasta tullut kuumailmapallo tipahti maahan Levanpellossa. Pallo oli pietarilainen. On siinä kyläläisillä ollut ihmettelemistä.

Levanpellon alakansakoulu valmistui vuonna 1920, tätä ennen koulu oli toiminut vuokrahuoneissa. Oma koulurakennus, alakoulu, valmistui vuonna 1920. Yläkoulu aloitti toimintansa Levanpellossa v. 1928. Vuonna 1942 koululle saatiin sähkövalo. Alakoulu lopetti toimintansa 1960-luvun puolivälissä oppilasmäärän vähyyden vuoksi ja yläkoulu hieman myöhemmin. Tämän jälkeen levanpeltolaislapset kuljetettiin Koskin kouluun. Nykyisin alakoulu on purettu, mutta samalla tontilla on edelleen yläkoulu, jossa toimiin nykyisin Ravintola Gasthaus Matinliisa.

Levanpellossa on toiminut vuodesta 1922 lähtien Levanpellon Pienviljelijäin yhdistys ry. Levanpellontiellä sijaitsee vuonna 1928 rakennettu pienviljelijäinyhdistyksen talo, jossa järjestettiin tansseja. Taloa kutsuttiin Levanpellon keitaaksi ja tansseihin tuli väkeä bussilasteittain myös muualta. Tansseja järjestettiin niin paljon, että niiden määrää päätettiin 1960-luvulla karsia. Karsimisen tuloksena tansseja järjestettiin enää kolmet viikossa.

Levanpellon kylällä on ollut aikoinaan myös oma posti ja postinumero, 29330 LEVANPELTO.

---