Palus

Irti painostavasta arjesta. Pois kaupungin melusta. Unohda kiire ja aikataulut - tule Palukselle maaseudun rauhaan! 

Palus on noin 320 asukkaan kylä Ulvilassa satakuntalaisen maaseudun sydämessä, lähellä kaupunkia. Matkaa Poriin on ainoastaan parikymmentä minuuttia.

Kylämme idyllistä miljöötä ympäröi rikas luonto, jonka helmenä loistaa Palusjärvi. Kylän uimarannalle kokoonnutaan virkistymään, kalastamaan ja vuosittain myös juhannusjuhlia viettämään. Ajanvietettä löytyy myös näytelmien parissa, valaistulla pururadalla, jalka- ja lentopallokentillä, jääkiekkokaukalossa, hiihtoladuilla ja liikuntakerhoissa. Erilaisia tapahtumia riittääkin ympäri vuoden aktiivisten yhdistystemme järjestäminä.

Kylämme keskuksina toimii kylätalo. Aktiivisella ja hyvällä talkoohengellä on kylässämme saatu paljon aikaan, josta kertovat mm. valtakunnallinen Vuoden kasvattaja- sekä Satakunnan maakuntakylä –palkinnot. Kylämme puhtaasta vedestä vastaa Paluksen oma vesiosuuskunta, joka takaa kylän asukkaille puhtaan ja raikkaan käyttöveden. Palus onkin paratiisi puhtaan luonnon ja kiireettömän elämän ystäville.

Erityistä:

• virkistävä Palusjärvi
• kylätalo juhlatilana ja kokoontumispaikkana
• juhannusjuhlat ja muut tapahtumat
• vesiosuuskunta
• hyvät tietoliikennevalmiudet mm. etätöiden tekemiseen

“Heinäkuussa kuljen

napsin vadelmia
matkan varrelta
puolisalaisilla mansikkapaikoilla
mietin
tuskin onkaan
parempaa paikkaa
tämä kylä
koti“
Elisa, Paluksen kylä

Palus kuului 1600-luvulla Suur-Huittisiin ja se oli huittislaisten eräaluetta. 1630-luvulla alue liitettiin Ulvilaan. Paluksen kylän nimestä on esitetty erilaisia teorioita. Erään teorian mukaan kylän nimi voisi juontaa juurensa kalevalaisesta sanastosta, jossa palus-sanalla tarkoitetaan Pohjantähteä, tähtitaivaan keskipistettä. Toisen teorian mukaan Palus-nimi olisi tullut latinan palustre-sanasta, suon reunalla. Paluksen lähellä sijaitsee iso Elvan suoalue, joten kylä todellakin sijaitsee suon reunalla. Kylän nimityksen olisivat saattaneet keksiä latinaa osaavat kirkonmiehet 1600-luvulla.

Paluksen kylässä talot olivat 1800-luvulla ryhmässä joen koillispuolella, kun taas torpat sijaitsivat joen lounaispuolella. Toista puolta kylästä nimitettiin Isokyläksi. Isokylässä sijaitsivat mm. seuraavat talot: Närvä, Elli, Iso-Kiilo, Iso-Jämsä, Vähä-Jämsä, Yli-Tuomola, Kopo ja Paavola. Tällä puolen kylää sijaitsi myös osuuskauppa. Toinen puoli kylästä oli nimeltään Mäkikylä. Siellä sijaitsivat Ali-Tuomolan, Takalan, Vähä-Kiilon ja Kylä-Paavolan talot. Paluksen kylän talojen sanotaan olleen niin lähellä toisiaan, että voi juosta katolta toiselle ja lämpimäisleivät voi pistää omasta ikkunasta naapurin ikkunalle. Kullaan kylien talot kerrotaan rakennetun petojen ja rosvojen pelon vuoksi mahdollisimman lähelle toisiaan. Kylä on palanut useita kertoja, joka on osaltaan muokannut kylää. Paluksen kylä on palanut mm. 1600-luvulla, vuonna 1868 ja vuonna 1917.

Paluksella toimi Kullaan kahdesta puhelinkeskuksesta toinen. Puhelinkeskus toimi Paluksen Rantasella jo ennen kapinaa 1917 vuoteen 1938. Ennen tätä keskus toimi torin varrella. Kun keskus tuotiin Rantasen taloon, siinä oli 15 puhelinnumeroa käytössä. Myöhemmin 1930 -luvun alussa keskukseen saatiin uusi, 40-numeroinen jaloilla seisova keskuspöytä. Soitettaessa kaukopuheluita esimerkiksi Poriin, soitettiin keskukseen ja pyydettiin vain ”Porrii”, Porin keskus otti numeron ylös ja sanoi ”ilmoitetaan” ja soitti edelleen pyydettyyn numeroon. Paikalliset puhelut pyydettiin nimellä, sillä ihmiset eivät tienneet numeroita, koska ei ollut puhelinluetteloita. Keskusneiti joutui numerojen yhdistelyn lomassa tekemään kaikkea ylimääräistä, ihmiset saattoivat pyytää toimittamaan heidän asioitaan, jolloin keskusneidin piti juosta ympäri kylää viemässä viestejä. Tulipalon sattuessa keskusneiti soitti joka talosta sammutusväkeä paikalle.

Paluksen koulu toimi 1900-luvun alussa Tuomolan talossa. Paluksen kylän laidalle, Kotokankaalle rakennettiin vuonna 1904 uusi koulurakennus. Vielä 1950-luvulla Paluksessa oli siis kaksi koulurakennusta, joista toinen sijaitsi Kotokankaalla Kotojärven rannalla ja toinen Tuomolassa. Kotokankaan koulurakennus purettiin kuitenkin vuonna 1967 ja sen alla ollut soramaa myytiin pois.

Paluksella on toiminut mm. osuuskauppa, josta saattoi ostaa tervaa, maalipigmenttejä, paloöljyä, bensaa, tapetteja ja ruokatarvikkeita. Sodan jälkeen osuuskauppaan saatiin näyteikkunat.

---