Suosmeri

Suosmeren ”lintukoto” löytyy Ulvilasta Tampereelle johtavan valtatien läheisyydestävain kivenheiton päässä kaupunkien keskeisiä palveluja. Ulvilaan ja Poriin ajeleekin kylältämme alle 10 minuutissa.

.

Kylämme nimi kertoo alueemme historiasta.Entistä merenpohjaa peittävät nykyisin viljavat peltoaukeat.Kokemäenjoki ja Saarenluotoa kiertävä Pikkujoki virtaavat edelleen kylän laitaa tuottaen asukkaille monenlaisia virkistäytymismahdollisuuksia sekä viljelijöille kasteluvettä. Retkeillä ja marjastaa voi puolestaan metsien syleilyssä.

Kyläkoulumme tarjoaa hyvien opetuspalvelujen lisäksi luonnon- ja ihmisläheisen kasvu- ja harrastusympäristön kylän lapsille. Koulun ohi kulkeva pyörätie on myös rullaluistelijoiden suosima ulkoilureitti, jolta avautuu upea näkymä kylän historiallisesti arvokkaaseen sarkajaonaikaiseen ryhmäkylään. 

Osayleiskaava mahdollistaa lisärakentamisen tähän ainutlaatuiseen kylämiljööseen.

Erityistä:

• Ehyt maalaismiljöö Porin rajalla
• 10 min päässä torilta
• Luonnonläheinen kyläkoulu

“Pellot kasvavat viljaa,
metsässä kasvaa puuta ja marjaa,
joki virtaa hiljaa,
ja pieni koulu on Suosmeren sydän.“
Lauri 11v.Suosmeren kylä

Ulvilan kirkolta länteen sijaitsee Suosmeren kylä. Kuten Sunniemenkin, myös Suosmeren nimi viittaa aikaan, jolloin merenlahti oli hyvin lähellä. Kylä esiintyy 1400-luvulta peräisin olevissa asiakirjoissa nimellä Swartingsmare. 1500-luvulla Suosemerellä on toiminut oma kilta. 1500-luvun lopulla Akseli Kurjen mainitaan pitäneen Suosmerellä linnaleiriä. Linnaleiri tarkoitti sitä, että sotaväki oli sijoitettu talvimajoitukseen talonpoikien luo.

Suosmeren pieni kylä on säilyttänyt harvinaisen hyvin sarkajaon aikaisen ryhmäkylän luonteen. Kylän päärakennukset sijaitsevat harjanteella vieri vieressä. Suosmeren kyläkuvaa hallitsee seitsemän pitkää taloriviä. Kylän mäeltä johtaa kolme tietä maantielle: Keskitie, Pohjatie ja Savikuja. Kleemolan päärakennus on viime vuosisadan puolivälistä, Käyrän vuodelta 1903 ja Sunivan 1850-luvulta. Lisäksi kylässä sijaitsee toinen Kleemolan talo, Ala-Tuorin ja Holkerin päärakennukset sekä joukko vanhoja karja- ja talousrakennuksia. Kylän länsipuolella avautuu viljelymaisema, jonka keskiajalta periytyvä maantie halkoo.

Aikoinaan mm. Savikujan varrella sijaitsi tuulimylly. Kylässä oli myös ns. keinumäki, jossa oli talkoilla tehty neljän istuttava keinu. ”Kiikulla” kävi nuoria myös muista kylistä. Kiikkumaan mentäessä laitettiin pyhävaatteet ylle.

---